VAPPU

Vappu on 1.toukokuuta. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä.

😍😍 Vappu on saanut nimensä pyhästä Valburgista, jonka muistopäivä on 1.5.

Sima ja tippaleipä ovat yleisiä vappuherkkuja Suomessa.

Vappuna ostetaan myös heliumpalloja, mutta kansankielellä sanotaan vappupallo.

Vappupallot eivät ole aina ihan tavallisia ilmapalloja.

Ne ovat yleensä vaikka eläimiä.

Tehneet: Nelli 4B ja Isla 4C

Kuinka paljon ruokaa heitetään ruokalassa pois

Koulun ruokalassa heitetään ruokaa pois päivitain 5kg ,mutta se riippuu ruuasta, joskus ruokaa heitetään pois jopa 10kg. Ruokala tilaa ylimääräistä ruokaa joka heitetään pois kun ruokaa menee vanhaksi.

Kysimme koulun keittiöhenkilökunnalta että paljon ruokaa heitetään keskimäärin päivässä pois. Huomasimme että ruokaa menee paljon hukkaan mielestämme ruokaa pitäisi ottaa sen verran kuin itse syö, sillä vältyttäisiin ruuan hukka käyttyä ja menemistä roskiseen.

6B Yrityskylässä 9.4

Olimme 9.4. Yrityskylässä. Yrityskylä sijaitsi Tekniikan museossa. Yritykyläpäivä alkoi noin yhdeksältä ja loppui noin kahdelta. Ensin kuuntelimme ohjeita kolmen muun luokan kanssa. Sen jälkeen saimme etsiä omat yrityksemme. Kaikilla alkoi ensimmäisen työpäivä. Jokainen etsi oman yrityksen kaapeista joko punaisen, vihreän tai keltaisen kaulalapun. Johtajat saivat keltaiset. Niissä luki työvuorot, vapaavuorot ja työnimikkeesi. Jokaisella yrityksellä oli 2-3 tablettia. Niistä pääsit katsomaan työtehtävät, kirjanpidon, yrityksen laskut, henkilöt ja niiden palkat. Yrityksellä oli oma saldo. Johtajan piti aluksi hakea pankista eli Nordeasta yritykselle joko 100, 500 tai 700 euron lainan, jonka yrityksen piti maksaa takaisen korkojen kera. Ensimmäisellä työvuorolla kaikkien piti myös hakea Kylä Cafesta lounasseteleitä yritykselle, jos halusi hakea myöhemmin sieltä koulun eväitä. Yritys josta ostit yrityksen rahoilla, lähetti laskun tabletilla. Laskut mentiin maksamaan Nordeaan.  Vapaavuoroilla sai mennä ostamaan omalla pankkikortilla, joka haettiin Nordeasta. Alepaan, Apetitille ja Kolmen kaverin jäätelökioskille oli 6€ saldo. Yritykset kävivät mainostamassa omia tuotteitaan muissa yrityksissä ja yritykset tekivät myös muiden yritysten kanssa yhteistyötä. Välillä johtajien piti pitää tiimipalavereita yrityksissä, ja välillä oli johtajienkokouksia ja muita kokouksia jonne kaikki osallistuivat. Päivän aikana pääsi esimerkiksi äänestämään uutta yritystä, ostamaan liittymiä, puhelimia ja tabletteja sekä kokeilemaan sähköpyörää. Päivän päätteeksi kaikki kokoontuivat yhteen ja jaettiin palkinto. Päivän aikana pääsi äänestämään yritystä, joka oli paras asiakaspalvelija. Palkinnon voitti Nordea.

Yrityskylässä oli kivaa ja voisimme mennä sinne uudestaan.

Kirjoittanut: Jessica & Vanamo

Valintojen Stoori

Kutoset vierailivat nuorisotalo Kipinällä 6.3. Luokat menivät eri aikoihin ja heidät jaettiin ryhmiin. Ryhmissä oli eri ohjaajat ja he järjestivät meille leikkejä ja katsoimme Valintojen Stoori videoita. Valintojen Stoori videoissa nuoret tekivät eri valintoja. Mietimme ryhmissä olivatko ne hyviä vai huonoja. Videoiden jälkeen leikimme ryhmissä mielipideleikkiä. Kysymyksen tullen piti päättää meneekö huoneen toiseen päähän, jossa sijaitsi joko kyllä tai ei vastaus. Keskellä oli epävarma vastaus. Pelasimme myös luokissa Hukkaputki nimistä peliä, jossa valintojen perusteella kerrottiin lopussa miten pelasit. 

Mielestämme se oli ihan opettava kokemus ja opimme valitsemaan tarkemmin, mitä sanomme ja teemme. 

Kirjoittaneet: Jessica ja Vanamo 6B

                                  

                                         PÄÄSIÄINEN

Suomessa pääsiäinen vietetään, niin että lapset tekee vitsoja kotona tai koulussa. Kun lapset menevät virpomaan heidän kuuluu sanoa runo joka menee seuraavalla tavalla :

Tässä on mämmi.                                                                                    Tämä on pasha.

virvon varvon,

tuoreeks terveeks,

tulevaks vuodeks,

vitsa sulle, palkka mulle!
Suomessa syödään myös mämmiä,pääsiäismunia ja pashaa.









.Tässä on 3 erinlaista pääsiäisherkkua. Suklaamunia,mämmiä ja pashaa. Pasha ei ole niin tuttua monelle, mutta sitäkin syödään suomessa pääsiäisherkkuna. Mämmi on suomalaista  herkkua ja sitä EI syödä missään muualla kuin suomessa. Suklaamunat ovat suosittu juttu, sillä  monessa muussakin maassa syödään suklaamunia niin kuin esim. Kanadassa, Ranskassa, Amerikassa ja Ruotsissa ja niin edespäin.

PÄÄSIÄINEN KANADASSA
-Kanadassa piilotetaan suklaamunia lapsille ja lapset etsivät ne omalta takapihalta.
-Kanadassa ei virvota.
-Kanadassa ei syödä mämmiä.
-Kanadassa syödään todella paljon suklaamunia pääsiäisen kunniaksi.

PÄÄSIÄINEN SUOMESSA
-Suomessa virvotaan suklaamunien piilottamisen sijaan.
-Suomessa on oma virpomisloru.
-Suomessa syödään mämmiä.
-Suomessa syödään pashaa, kun Kanadassa taas ei syödä.

Hyvää pääsiäislomaa!

Kirjoittanut : Mshkat (5a) ja Isla (4c)                                                                     27.3.2018

Pääsiäis perinteitä!

•  Pääsiäislantaina pohjanmaalla poltetaan pääsiäiskokkoja.(24.3)  

•  Palmusunnuntaina käydään koristelluilla pajunkissaoksilla toivottamassa onnea ja terveyttä.Lapset ovat pukeutuneet pääsiäisnoidiksi.(25.3)

• Suomessa koristeita ovat muun muassa  puhjenneet pajunkissat, hiirenkorvalla olevat koivunoksat ja pääsiäiskukkina toimivat narsissit.    

• Ennen pääsiäistä rairuohot istutetaan ja väsätään koristeita.   

kirjoittaneet:Minttu 6C ja Enna 4A. 

Tasa- arvo ja Minna Canth

Minna oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Hän oli merkittävä mielipidevaikuttaja ja aateiden välittäjä.

Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti nainen.

Minna Canthia on muistettu: Mitaleilla, maamerkillä ja julkaisulla.

Minna Canthin päivä ja tasa-arvon päivää liputetaan , Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon kunniaksi.

Minna Canthin päivää on liputettu 2007 vuodesta asti.

Tasa-arvolla tarkoitetaan usein miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

Tasa-arvoon kuuluu kaikki ihmisten samanarvoisuus.

Kukaan ei ole eriarvoinen!

Naiset ovat yleensä alempiarvoisia kuin miehet esim. työssään naiset saavat vähemmän palkkaa.

Sukupuolen, iän, kielen, uskonnon, mielipiteen, vammaisuuden tai minkään muun henkilöön liittyvän asian perusteella ei saa alentaa ihmisiä.

Tasa-arvolaissa kielletään syrjimistä ketään sukupuolen perusteella.

Kirjoittaneet: Krista 6C & Nella 6C